perjantai 12. tammikuuta 2018

Uusi tutkimus: Mäyräkoiradementia

1. JOHDANTO

Mäyräkoiria pidetään ahneina koirina. Niiden ruokahalu tuntuu olevan pohjaton ja moni mäyräkoira onkin onnistunut kerjäämään itsensä ylipainoiseksi.
    Tutkijaryhmämme kiinnostui tästä mäyräkoirien ahneudesta havainnoituaan mäyräkoiria jonkin aikaa. Voisiko ahneuden takana sittenkin olla jotakin muuta kuin vain loputon halu syödä? Tutkijaryhmämme esittää, että ahneuden sijaan mäyräkoirat saattavatkin välittömästi jotain syötyään unohtaa syöneensä juuri jotain, ja tästä syystä ne kerjäävät jatkuvasti lisää. Kutsumme tätä tilaa mäyräkoiradementiaksi.


2. TUTKIMUSAINEISTON KERUU JA TODISTEET

2.1 Tutkimusaineistona käytimme valokuvia ja videokuvaa sekä koe-eläinten havainnointia. Aineisto kerättiin tammikuussa 2018 perjantaina 12. päivä iltaseitsemän aikaan. Tutkimusvälineenä käytettiin koe-eläinten iltaruokaa, koirankeksejä ja nautamakupaloja. Eläimiä ei vahingoitettu tutkimusta tehtäessä.

2.2 Valokuvasimme koe-eläimet ennen kuin niille tarjottiin iltaruokaa.

Koe-eläin A ennen iltaruokaa

Koe-eläin B ennen iltaruokaa

Kuvista käy hyvin ilmi koe-eläiten valppaus ja kiinnostus esillä olevaa ruokakuppia kohtaan. Korvat ovat eteenpäin kallellaan, silmissä on iloinen odottava palo ja koiran asento on ryhdikäs.

Ruuan antaminen ja ruokailu videokuvattiin.


Tutkimusvideo 1 osoittaa selvästi, kuinka heti kokonaisen iltaruuan syötyään mäyräkoirat ottavat saman ruokaa odottavan ilmeen ja asennon, kun tutkija näyttää niille koirankeksejä. Mikään koirien ilmeissä tai eleissä ei paljasta, että ne ovat juuri saaneet vatsat täyteen ruokaa, vaan ne tarttuvat yhtä ahnaasti koirankekseihin. Koirankeksin jälkeen koe-eläin A palaa vielä ruokakuppien pariin.

Iltaruuan jälkeen koe-eläimet valokuvattiin uudestaan.

Koe-eläin A iltaruuan jälkeen.
Koe-eläin B iltaruuan jälkeen.
Koe-eläinten ilme ja asento ovat samat ennen ruokaa ja ruuan jälkeen: ryhdikäs istuma-asento, eteenpäin suuntautuneet korvat ja odottavat silmät.

Tässä vielä koe-eläimestä B ennen ja jälkeen -kuvapari, josta käy ilmi samanlaisena pysynyt asento ja ilme.


Iltaruuan jälkeen tutkijat tarjosivat koe-eläimille kupit uudestaan, mutta tällä kertaa kupeista tarjottiin vain yksi makupala. Tutkimusvideo 2 osoittaa, kuinka koirat aloittavat ruokailun luvan saatuaan samalla tavalla kuin aiemmin vain minuutteja syömänsä iltaruuan jälkeen.


Tutkimusvideon 2 lopussa näkyy, kuinka koe-eläin A edelleen palaa tutkijan luo nälkäinen katse silmissään.

Viimeisenä testinä tutkijamme syötti koe-eläimille nautamakupaloja vuorotellen ja myös useamman makupalan peräkkäin yhdelle. Tämä testi on videoituna tutkimusvideolla 3.


Koe-eläinten kehonkieli ei missään vaiheessa viesti "kiitos olen jo syönyt" tai "ohhoh, olenpa nyt kylläinen". Olisi epäeettistä testata, kuinka kauan koirat ottaisivat ruokaa vastaan.

Koe-eläimet A ja B testauksen lopuksi edelleen nälkäisen näköisinä.

3. PÄÄTELMÄT

Tutkimuksemme perusteella näyttäisi siltä, että mäyräkoirat eivät yksinkertaisesti muista syöneensä juuri jotain. Tästä viestii niiden asennon ja ilmeiden muuttumattomuus testien edetessä. Ikään kuin vatsalaukusta ja suusta ei välittyisi viestejä aivoille asti, että ruokaa on jo kulkenut suun kautta ja että vatsalaukku on jo täyttynyt. Tarkempia aivokuvauksia tarvittaisiin vielä varmistamaan mäyräkoiradementian olemassa olo, mutta tutkimusryhmämme nykyisellä rahoituksella näihin jatkotutkimuksiin ei ole mahdollisuutta.
    Mäyräkoiradementian syistä on myös erimielisyyksiä tutkijaryhmämme sisällä. Joko mäyräkoiradementia on jonkinlainen myöhäissyntyinen häiriötila koiran aivoissa tai sitten se on evoluution myötä kehittynyt ominaisuus, joka on taannut rodun selviytymisen. Ehkä luonnonvalinta on karsinut kursailijat ja ruokailun unohtelusta on ollut etua selviytymisessä rodun alkuaikoina.
    On olemassa myös viitteitä, että mäyräkoiradementia ei ehkä rajoitu ainoastaan mäyräkoiriin. Suppeahko tutkimusaineistomme on kerätty vain mäyräkoirista, mutta tutkijamme ovat päässeet silloin tällöin havainnoimaan muitakin rotuja ja mahdollisesti myös suomenlapinkoirilla saattaa esiintyä samantapaisia ruokaan liittyviä lähimuistin häiriöitä, etenkin jos makkaraa tai kinkkutuotteita on tarjolla.
    Kuten voimme huomata, käsissämme on aivan maata mullistava tutkimusaihe, joka tarvitsee vielä paljon lisätutkimuksia. Että jos Hannes Lohen tutkimusryhmällä on ideat vähissä siellä Helsingin yliopistolla, niin tänne vain yhteydenottoa, niin tutkijatiimimme voivat vaihtaa tutkimustietojaan ja asiantuntijanäkemysiään!

14 kommenttia:

  1. Onko tutkittu, et syökö mäyräkoira yksin samalla tavalla kuin esimerkiksi kaksin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tutkijakollegiollamme on vain vanhaa muistinvaraista tietoa yhden mäyräkoiran ruokailusta, kun koe-eläin A vietti ensimmäiset 1,5 vuotta yksin perheessään. Silloin oma nappularuoka ei aina kadonnut niin tehokkaasti, mutta makupalat kelpasivat aina. Toisaalta nappulatkin alkoivat kelvata, kun omistajat ymmärsivät laihduttaa koirastaan pahimman ylipainon pois... ;)

      Poista
  2. Suurimman osa työelämästään tutimuslaitoksissa työskennelleenä Palvelijatar innostui kovasti tutkimuksestanne. Hyvin suoritettu ja suunniteltu tutkimus. Raportti saa myös täydet pisteet. Minä mäyräkoirana kiistän ehdottomasti mäyräkoiradementian olemassa olon. Kyse on aktiivisesta unohtamisesta/harkitusta unohtamisesta/tarkoitushakuisesta unohtamisesta. Joku voisi ilkeyttään sanoa sitä myös ahneudeksi. On viisautta esittää nälkäistä vielä syönnin jälkeenkin. Eihän koskaan voi olla 100% varma, että ruokaa saa aina kun nälkä yllättää. Ihmiseenhän voi iskeä vaikka dementia. Parasta syödä aina, kun jotakin on tarjolla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mukava kuulla, että tutkimusraporttimme on saanut myönteisen vastaanoton. :)
      Tarkoitushakuinen unohtaminen kuulostaa hyvältä rinnakkaistermiltä! Myös tutkijaryhmämme mäyräkoira-asiantuntijat kiistävät, ettei mitään dementiaa ole, mutta olikos sitä makkaraa vielä jääkaapissa?

      Poista
  3. Ohhoh, aikamoinen läpimurto tuollainen mäyräkoiradementia tutkimus...voisikohan sitä olla myös muissa roduissa kun jotain tuttua noissa tilanteissa ja ilmeissä oli :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hyvin todennäköistä, että esiteltyä dementiaa esiintyy myös muissa roduissa. Tätä ei vain ole vielä tieteellisesti todennettu. ;)

      Poista
  4. Varsin tarkasti totteotettu ja hienosti kuvattu tutkimus:) Vuan tutkittuun rottuun kuuluvana yksilönä oon kyllä vähä erj´mieltä tuosta tementija asijasta. Kysseessä on ehottomasti esj´isiltä peritty ominaesuus syyvvä sillonku ruokoo on tarjolla. Joka on jalostunna vielä nykypäevään tullessa immeesrovun liikajalostuksen taatta. Nykyimmeesissä ku on tämän liikajalostuksen taatta enämpi nuukija ruuvvan suhteen ku niihen omissa esj´isissä. Nehän jakovat sualiisa koko laaman kesken, eekä niinku nykyimmeeset vuan ommiin suihisa... Pitäskö tuommonen tutkimus tehä immeestennii syönnistä? Meellä oes hyvvee tutkimusaeneestoo siihe :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä argumentteja! On totta, että nykymeininki on aivan järjetön, kun ihmisillä on aivan liikaa ruokaa tarjolla ja liian helpolla ja sitä ei silti jaeta tasapuolisesti koirien kanssa! Jos täytyisi ensin hiihtää ruoka kiinni, nylkeä ja paloitella se ja paistaa nuotiolla, niin olisi hoikempaa sakkia ja koirankin olisi helpompi tyytyä saamaansa luuhun, kun tietää, että ruokaa ei ole missään kaapissa piilossa. ;)

      Poista
  5. Olen samaa mieltä edellisten kommentoijien kanssa, oikein asiantuntevasti suoritettu tutkimus!

    VastaaPoista
  6. Kiitos tästä! :D Videot teksteineen oli tässä tutkimuksessa piste iin päälle. Terkuin VilleT

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Tutkimusmateriaalissa pyrittiin vahvaan visuaalisuuteen, että tulos olisi mahdollisimman selvä myös maallikoille. :D ;)

      Poista
  7. Joo, toi mäyräkoiradementia näyttää iskeneen jo meijän äippäänkin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kyseessä ei ole mikään vaarallinen oireyhtymä. :)

      Poista